Mä olen vihdoin toipunut jussista ja kaikesta mielettömästä kiireestä.. eli olisi aika kertoa mitä neiti touhusi jussina.. Oltiin aivan loistavan porukan kanssa Savonlinnassa yhdellä mökillä.. meitä oli meidän mökissä periaatteessa yhdeksän.. mut se tietenkin välillä vaihteli kovasti.. Heh.. No paikka oli ihan uskomaton, siis mieletön.. järven rannalla ja loistavat mahdollisuudet tehdä kaikkea.. tuli vähä niinkuin saunottua, laulettua, grillattua, tanssittua, höpötettyä jne jne.. Eka yökin meni ylläri pitkäksi eli aamuun ja meno oli heti ihan loistavaa.. ja sitten viiden tunnin unen jälkeen (mulla oli ihana unikaveri joka yö.. ystävä kylläkin, mutta miespuolinen, mut oli turvallista nukkua, kun joku kietoutui.. *hymy*) sitten piti kömpiä pihalle ja käydä viel ostoksilla.. meidän naapuritkin sitten tulivat maisemiin perjantaina ja heidän kanssa loppujussi menikin loistavasti laulen Teräsbetonin "taivas lyö tulta". On muuten pikkuisen upean kuulloista, kun oopperalaulajat vetää tuota biisi.. nooh, oli siellä muitakin naapureita, tosi kivoja biologeja ja muitakin. Oli aivan uskomattoman hauskaa ja aika meni aivan liian nopeasti.. mä olisin voinut jatkaa jussia viikolla (vaikka lauanantaina oli kaamea olo), mutta arki kutsui ja oli pakko lähteä ajelemaan ruuhkassa himaan.. Mutta onneksi jäi ihania muistoja ja kuvia. Kaikkien kanssa vaihdeltiin numeroita ja päätettiin syssymmällä laulella lisää metallitotuutta pääkaupungilla päin vuorostaan. Jei! Ja mikkä säät oli! Uskomattoman hyvät.. no, okei.. oli vähän herkkääkin ilmassa, mutta ei kenenkään kanssa tuolla (mä olen hyvä neiti jää, jos niin päätän).. neiti karkas aina välillä juttelemaan elämän hassuista asioista ison koivun alle jooga-asennossa.. mutta liekö ollut juhannustaikaa, kun niin herkäksi jutut muuttui.. tiedä sitä. Nyt elämä on taas kuitenkin täällä ja ihanaa tääkin on.. vaikka mulle iskettiin tänään kehiin ehkä mahdollisuus muuttaa Tampereelle.. Huuh.. mä en tiedä mitä ajatella. Ja siksi en ajattele nyt mitään.. en uskalla.. kun en tiedä.. IIK!