Pikkuisen varovasti tulin lukemaan lauantain kirjoitusta.... Olin junassa istuessa ajatellut painaa ensimmäisenä deleteä sille, kun se oli tyhmä idea. Kaikkea sitä saakin päähänsä, kun on vähä ottanut. Huoh. No, mie annan sen olla. Se vuosi päättyi siihen. Kirjoituksen osalta. Meno jatkui aikas hurjana vielä tuon jälkeen. Musiikkia, musiikkia ja lisää musiikkia..  Ja taidettiin me jossain vaiheessa pelailla kilinkolinmäkreitäkin. Raketteja ammuttin ja jätkänkynttilät paloi. Mie viipotin naapureidenkin luona (Joita en kyllä tuntenut.. tai nyt tunnen.. vaikka en ole kyllä ihan varma haluanko..) Ja istuskelin kodassa shamppanjalasi kädessä.. seuraavaksi olinkin taas toisaalla.. ja kyllä me baariinkin mentiin. Oltiin ja kivaa oli. Sit jatkoille ja huh. Neiti meni nukkumaan joskus kuuden aikaan (Menin, en siis nukahtanut). Eli vauhdikas uusi vuosi.

Aamulla kellon soidessa 11 aikaan, ei ollut enää vauhdikas meno. Ainut ajatus oli, että mä kuolen. Junassa pitää olla neljän tunnin päästä. Argh. Pakotin itteni suihkuun ja sitten mua tultiinkin jo hakemaan. Hyvästelin ystäviä ja keräilin omaisuuttani kasaan. Autossa istuin ja kattelin pihalle.. olo oli haikea. Jotenkin taas orpo. Aika kuluu aina niin nopeasti. Liian nopeasti. Taas maisema vaihtuu. Tampereelle saavuttua olin jo suhtkoht elävien kirjoissa ja juoksin sisälle asemalle ostamaan junalippua. 20 minuuttia aikaa, ennenkuin juna lähtee. Eli aika tiukille meni lähtö. Viimeiset halit ja kamojen kanssa junaan. Junan lähtiessä liikkeelle kattelin näsinneulaa. Aika hieno. Pitäis joskus tutusta kaupunkiin paremmin. Taitaa olla mulla aukko sivistyksessä, kun en ole ikinä kunnolla käynyt Tampereella. Pikavauhdilla vain ohi aina. Nätiltä se näytti. Sielläkin on paljon vettä. Hmm. Anyway.. Junamatka meni ihan ok. Ei huonoa oloa, väsy vain. Mutta onnellinen ilme oli, kun viimein illalla 11 aikaan olin Rovaniemellä ja pääsin ulos junasta. Raitista ilmaa. Aah. Ihanaa. Ja lunta, paljon lunta. Ja systeterin vittuilua, että olen tosi hehkeä. Lupasi kahvia ja saunaa. Lohduttavaa. Alkuhälinän jälkeen nautiskelin saunasta ja hyvästä olosta. Puoli kahden aikaan vielä (!) tehtiin pizzaa systerin kanssa, kun muut jo nukkuivat. Hassu suku. Kolmelta aloin tuhisemaan tv:n edessä ja oli pakko mennä peiton alle jo. En nähny edes 24:sen vikajaksoa, joka vähä harmittaa.. Mutta hyvin vähän. Tämmöinen aloitus vuodelle 2006. Ei voi ainakaan valittaa yksitoikkoisuudesta. Ja harvoin mun elämäs sitä edes on. Onneksi. Eli hengissä yhä. Jee..