Voicelta kuuluu.. Laurin karhean käheän nautittava ääni..

Sail away, it's time to leave
Rainy days, are yours to keep
Fade away, the night is calling my name
You will stay, I'll sail away 


Niin. Ehkä olisi aika jatkaa taas matkaa. Tapahtumat ja ajatukset ovat vieneet minut "käsittelytilaan". Olen ollut siinä taas jonkin aikaa.. Tänä aamuna.. (Tai siis.. reilu tunti

sitten)  kun heräsin.. tuntui levolliselta. Ensimmäinen muistikuva oli, kun kävin hereillä puol yhdentoista aikaan ja ihan unisena kaivauduin takasin peittojeni alle. Mä rakastan mun sänkyä. Isoja peittoja ja sitä järjetöntä määrää tyynyjä siellä. On jotain koko ajan ympärillä. Ja voi heitellä yhden peiton kun tulee kuuma, kaksi isoa ja pehmeää vielä jää.. Toinen muistikuva oli, kun avasin silmät.. katoin ulos.. pieni hämärä hiipimiässä jo.. säikähdin nukkuneeni koko päivä. Sit lähti. Aiheutan tuolle mun karvapeppu haukulle joskus vielä sydänkohtauksen.. pomppaamalla sänkystä, kuin naps, lataus täynnä ja menoksi. Haukku pomppas yhtä aikaa ja alkoi rauhallisena venyttelemään.. kun mä kattelin ympärilleni... etin lämpimät pitkät tossut jalkaan ja käärin peiton ympärille.. kahvia.. hmm.. taidanpas ekana tiskata.. tiputan peiton ja etsin paidan ja shortsit. Tiskaan ja keitän kahvia.. laitan pyykit koneeseen.. järjestelen.. ihmeellinen nainen, mistä tämä energia taas tulee.. aukaisen koneen ja höpötän ihanalle ystävälle mesessä "syvällisiä" kiukkuumisesta ja hän uskoo, että tarvisin, jonkun siihen viereen, jolle voisin kiukuta ja heitellä asioista. Vaikka kiukkuuminen ei kyl ole mua.. turhaa negatiivistä energian hukkaa, mutta hän vain nauraa, että sie kuitenki puret. Niinpä, sitä kyllä teen, kun kiukustun. Onneksi harvoin. Nousen ylös ja haen kahvia.. nyt jo.. ja kääriydyn taas peittoon.. haasteellista pitää peittoa ja kahvia samalla kun menee parvekkeelle. Haukku pummaa aamukahvia,  (sokeripalaa kastettuna kahvin) annan sen ja kaivaudun syvemmälle peiton sisään. Katselen naapureita, kun he touhuavat lasten kanssa ulkona. Muistan eilen ostamani paidat, hymyilen.. toinen jäi nyt sitten minulle.. taidan kehystää sen ja laittaa seinälle. On se niin söpö vieläkin. Menen sisälle ja pesen hampaat.. juuh.. punk will never die hiukset! Joku on silitellyt minun hiuksia yöllä. Olen aivan varma. Kuka..? Tunnusta. Kaikki niin ihanan sekaisin. Värit sekoittuneet toisiinsa.. irvistän ja jatkan matkaa.. haluan lisää kahvia. Moccamaster on loistava keksintö. Kirjoitus on hyvä päättää HIMin killing loneliness biisiin.. taidan mennä tanssimaan tämän loppuun.. tuhinaa..

Piti vielä sanoa, ulkona on punainen hetki! Punainen! Joulun aikaan kuuluu sininen hetki, ei punainen. Juhannuksena on punainen. Onko luonto sekaisin.. vai mie..?

Vielä lisäys.. Joku korkeampi voima on olemassa, ystävä soitti ja aikoi tuoda mäkkisafkaa.. jee.. saan sunnuntaimässyä suoraan himaan. Jipii.. Toivottavasti ei tuu eilisen tapainen fantan hakureissua eteen tänään.. mut siitä hyss.. en halua kertoa kaikkia ihania blondioireitani vaikka olenki periaatteessa tummahiuksinen.. ;o)