Selviytynyt pettymyksestä. Oli sydäntä raastavaa nähdä isojen miesten itkevän kovaa latausta ulos.. Voi, kun kerrankin olisi se kiekko pomppinut lopussa meillekkin. Olenko jo kertonut, et vihaan Sundinia..? Vihaan. Oikeasti. Se on vienyt niin usein meidän leijonien unelman. Liian usein. Mutta Suomi taisteli. Ja ruotsi oli taas parempi. Torino 2006 kiittää ja hiljenee. Niin minäkin. Rauhoituin joogalla. Tekee hyvää mielelle ja lihaksille. Tunnen arat vatsalihakset. Tuntuu hyvältä. Haaveilen kauniista ja herkästä rakastelusta. Olo on nautinnollinen. Ja avoin. Kiitän yhä joogaa. Tuntuu hyvältä kirjoittaa näin. Ihan avoimena. Minuna.