Aamulla kun herään.. haukku voi huonosti. Se mielettömän pirteä olemus on kadonnut. Sen selkä on ihan jumissa. Maalla lumen ja vesisateen keskellä touhuaminen on saanut sen jäykäksi, kun siltä puuttuu itsesuojeluvaisto tuollaisessa asiassa. Ensimmäinen reaktio oli shokki. Mä luulin, että se on halvaantunut ja järkytyin. Itkin, itkin, itkin ja rapsutin.. hieroin selkää ja itkin lisää. Mä luulin, että nyt mun pitää päästää siitä irti. Ja mun sydän särkyi. Olen vieläkin ihan sekaisin tästä kaikesta. Mutta niin sen herra kuitenkin nousi jaloilleen ja on jo paljon pirteämpi. Mutta mun sisällä on se pelko ja tuska. *itkee yhä hiljaa..* ja mä en pääse pakoon sitä. Mun piti tänään kohdata se todellisuus, että haukkurakas ei tule olemaan aina mun vierellä. Ja mun herkälle luonteelle sen kohtaaminen aiheutti syvän järkytystilan. Mun piti tulla maalta vasta huomen aamulla, mutta en pystynyt olemaan siellä enää. Mun oli pakko päästä kotia haukun kanssa tuttuun ja turvalliseen ympäristöön. Aivan kuin tämä paikka suojelis kaikelta pahalta. Ja mä kirjoitan nyt "ääneen" yhden asian, jota en ole sanonut ääneen enkä kirjoittanut koskaan. Mä pelkään ihan hirveästi, että jos menetän mun ihanan haukkupaukun, joka on mulle niin järjettömän rakas.. mulle ei jää enää mitään.. ei yhtään mitään.. ja silloin mä olen ihan yksin tässä mun perheessä.. ja mikä perhe tämä silloin on, kun siinä on vain yksi. On helvetin rankkaa tämä kaikki. Ja mun kyyneleistä ei tule loppua.. Ja mikä helvetin aikuinen mä olen näiden tunteiden kanssa. On ihan syvältä kiintyä ja rakastaa näin paljon, kun on niin herkkä. Mä en tajua, miksi mä tunnen, että jos ja kun haukku menee sitten joskus koirien taivaaseen.. et mun elämä virtaa musta pois. Onko mun näin vaikeaa menettää jotain lopullisesti. Miten uskallan koskaan päästää mitään mun lähelle ja rakastaa syvästi, kun hajoan palaisiksi sen mentyä pois. Miten pystyn elämään yksinkään, kun olen niin täynnä rakkautta, joka repii mua palasiksi. En tiedä. Kaksi asiaa tiedän varmasti. Mä rakastan mun haukkua mielettömästi ja, että alla oleva biisi on jatkuvalla repeatillä.

Sonata Arctica - Last Drop Falls

When I'm looking in your eyes
Everything seems to fade away
After all these years we had do I know you now
Have I trusted blindly in your love, too many times

You said: "hey, my love, I'm sorry but we can't go on ´cause
I'm in love with someone else"
Tell me, what do you want me to say
When you treat me this way

Oh I love you, maybe
And I hope it goes away
Oh, how I want you daily
I know it's gonna stay

You are so self satisfied
Always ready for a ride
Double crossing, lousy cheat, love you anyway
You have warm and tender devils soul, you are so low

I can hear you say: "I'm sorry, should we still go on,
I'm not in love with that someone else"
Tell me, what do you want me to say
When you treat me this way

Oh I love you, maybe?
And I hope it goes away
Oh, how I want you daily
Tell me now that...

I have found the whore in you
Why can't I tell you no
Time will show, the last word is for me
If you fail to see the problem we have, one room full of walls
Jar of love isn't dry until the last drop falls

The moment I will step aside, you're ready for another ride
Walking in the cool night air without underwear
You have red light burning in your soul, I've seen the glow

In every dream I have I say: "I'm not in love with you"
But every day I say I do
You have messed with my head so many times
Forced me to love you (spoken)

Now that...

I have found the whore in you
why Can't I tell you no
Time will show, the last word is for me
If you fail to see the problem we have, one room full of walls
I will try until the last drop falls