Tiedättehän, et on kaikenlaisia aamuja.. sellaisia ihania kiireettömiä nautinnollisia aamuja.. ja sitten on näitä.. "Whatthefuck..!? Onko kello jo noin paljon..!?" Mun tämä aamu oli tuo jälkimmäinen. Se jatkui sanoilla "Shitshitshit.." kun pompin peitto ympärillä pitkin himaa. Sain aiheutettua taas sydärin haukkuraukkalle ja herätin varmaan koko talon. Iskin päälle ekat vaatteet, mitä löysin tajuamatta, et ne tuntui hiukka oudolta. Mä yritin saada aivoni organisoimaan aamutouhut, mut ei ne pystyneet siihen tahtiin, mihin olisi pitänyt pystyä. Esim. mun piti tunkea appelsiini laukkuun, mut sinne meni hammasharja ja sit kirosin&etin, et missä hitossa se nyt on.. Tein uuden ennätyksen (taas) hiusten pörrötyksessä ja ripsivärin laitossa.. haukku ulos, haukku sisälle.. juokseminen pysäkille ja siinä sit tajusin.. et tuntuu kylymältä.. tosi kylymältä.. siistii.. mul oli "pikkuisen" kosteat farkut jalassa, jotka olin laittanut kuivumaan 12 aikaan yöllä.. kalisin sit siinä bussia venatessa ja se kylmyys on yhä mussa. En löydä edes hiustenkuivaajaa, jolla saisin nää kuivaksi ja lämpimäksi. Unenpöpperössä kuuntelin bussissa ämppäriä ja ykskaks tajusin, et ei viddu.. mä lauloin ääneen. Naps, silmät takas kiinni ja raotin niitä vasta sörkässä, josta juoksin sit metroon ja siellä vasta uskalsin hengittää.. Mulle ei edellenkään sovi nää aamuheräämiset.. Ei tod. Puol tuntia myöhässä, mutta onnellisena kahvikuppi kädessä olen yhä unisen pörröinen. Pitää käydä taltuttamassa hiukset sit, kun olen saanut nää housut kuivaksi.. Et, huomenta vaan..