..kun yrittää pysyä muiden kirjoitusten perässä. Toivoton yritys. Ja mun hieno harrastus on sitten kärsinyt kovasti loman ja uuden duunin ansiosta. En kerkiä enää lukemaan enkä kirjoittelemaan kuin harvoin. Nyyh. Kattelen blogilistan suosikkilistaa kauhuissani, et apuaa.. taasko kaikki on kirjoittanut noin paljon. Sitten urheana aloitan lukemisen. Kunnes huomaan osan päivittäneen jo monta kertaa viime lukemiskerrasta ja sit iskee pakokauhu. Elämä ei ole blogien keskellä helppoa. Ja yhtäkään juttua ei halua jättää lukematta. Kommentointi on kärsinyt ja pahasti. Mutta yhä kuitenkin luen ja luen. Äsken törmäsin ihan loistavaan ja lyhyeen postaukseen. On ollut mun suosikeissa jo pitkään.. tykkään tosi paljon tästä blogista nimeltään Parempi Maailma. Viimeinen postaus on soidinmenot ja siinä kirjoitetaan lyhyesti sekä ytimekkäästi. Tässä lainaus:

"Soidinmenoissa naaras ensin lähestyy useita kertoja ja sen jälkeen tekee selvän perääntymisliikkeen. Tavoitteena on koetella uroksen rohkeutta."

Ihan loistavasti tiivistetty kahteen lauseeseen naaraan toiminta. Minunkin toiminta. Täysin. Ja jos tuon jälkeen uros ei tajua lähestyä, niin voivoi.. se on byebye ja have a nice life. Onni on kiinni rohkeudestakin. Joskus on vain hyvä uskaltaa. Ja uskoa. Silloin voi saada kaiken. Tai menettää kaiken. Tänään uudessa duunissa juteltiin ns. tyttöjen juttuja safkiksella ja kuuntelin myönnellen, kuinka miehet sitä ja miehet tätä. Kun keskustelu sitten kohdistui muhun, selitin eronneeni 1,5 vuotta sitten pitkästä suhteesta ja olen avartanut maailmaani sen jälkeen. Tottakai seuraava kysymys oli, että miten olen avartanut. Kerroin olevani avoin ja kokeilunhaluinen. Hommasin 23 vuotiaan "panon" ja jatkoin elämää. Huomasin, että siinä jäätiin miettimään, olinko tosissani vai kikkailinko. Mutta mä hymyilin ja kerroin nauttivani elämästäni näin, enemmän kuin vuosiin. Ja tämä "pano" on jo periaatteessa menneisyyttä. Se ei vain suostu ite, enkä aina mäkään tajuamaan sitä. Viimeisen lauseen jätin sanomatta ääneen.. Samanhenkistä porukkaa on onneksi työkaverina. Ihania ihmisiä. Ja musta ei voi olla koskaan varma, kun pilke silmissä sanon jotain, mikä liittyy mun henkilökohtaiseen elämään. On ihanaa olla avonainen mysteeri. Ai niin. Mun piti mainostaa myös yhtä samantyyppistä blogia kuin mitä Parempi Maailma on. Murti-Bingin pillerit on myös ihan huippu. Pieniä lauseita, paljon asiaa. Esimerkiksi seuraava lainaus uppoaa muhun täysin.

"Tee mitä haluat, mutta ole selvillä onko tarkoitus tuottaa lämpöä vai valoa."

Taas niin lyhyt ja kaiken kertova lause. Onneksi on hyviä kirjoittajia. Näidenkin blogien kirjoittajat tuovat niin pienillä sanoilla paljon vastauksia mullekkin mun elämässä. Kun on miettinyt monta päivää jotain ihan käsittämätöntä juttua ja sit lukee tuollaisen lauseen. Tajuaa. Tajuaa, mihin suuntaan mun pitikään mennä. Ja se tunne mikä tulee ymmärrettyä sen on autuas ja lämmin. Niinpä. Elämä on pieniä asioita. Muistathan välillä ettiä niitä myös omasta elämästäsi..?